Ahdistaako pääsykoeaika?

Koronapandemian vuoksi Turun yliopistossa jouduttiin keväällä 2020 muuttamaan äkisti totuttuja suoritustapoja. Opiskelijoille tarjottiin mahdollisuutta saada lisäpisteitä tenttiin oikeushistoriallisella blogikirjoituksella. Tämä innosti ilahduttavan monia opiskelijoita, ja julkaisemme tässä blogissa opiskelijoiden luvalla tekstien parhaimmistoa. Kukin kirjoittaja vastaa itse tekstinsä oikeellisuudesta, kuten tässä blogissa on tapana.

Ahdistaako pääsykoeaika?

Vilkaisu Ming- (1368-1644) ja Qing-dynastian (1644-1911) aikaiseen keisarilliseen tutkintojärjestelmään tuo ainakin tunteen siitä, että olosuhteet voisivat olla huomattavasti haastavammat…

己所不欲,勿施於人。1

”Älä tee muille sitä, mitä et halua tehdä itsellesi.”2

Näin opetti mestari Kǒng (Kunfutse) 500-luvulla eKr. Painaessasi mieleen tämän tunnetun viisauden, olet nyt opetellut kahdeksan merkkiä teoksesta Mestari Kǒngin keskustelut (論語 Lúnyǔ), joka on vain yksi kolmestatoista klassikkokirjasta. Jos haluat läpäistä keisarillisen virkamieskokeen, tarvitsee sinun opiskella ulkoa vielä reilut 620 000 merkkiä3. Kannattanee ilman muuta myös tutustua huolellisesti kommentaareihin, joiden laajuus on joitakin miljoonia merkkejä. –   Mutta nämähän toki ovat sinulle nyt 20-40 vuotiaalle miehelle selviä asioita, koska valmistautumisesi on alkanut jo ennen kahdeksatta ikävuottasi3.

Kuva 1: Kunfutsen patsas hänelle pyhitetyssä temppelissä Nanjingissa. Kiinalaisesta oikeushistoriasta ei voi oikein puhua ilman mainintaa tästä opettajasta. Kungfutselaisuus ei ole varsinaisesti uskonto, mutta tenttijä ei ottanut näissä asioissa riskiä. Taikauskoisuus oli hyvin vahvaa. Kuvaaja: Jussi Vaahtikari 2018

Tutkintojärjestelmän synty voidaan ajoittaa aikaan ennen ajanlaskua. Han-dynastian keisari Wu:n (141-87eKr) alkuperäinen tarkoitus oli vahvistaa keisarin asemaa hovissa, jossa virkamiehet oli aikaisemmin nimitetty suhteiden perusteella. Hänen ajatuksensa oli, että jos viran saavuttaminen perustuisi selviytymiseen kokeessa, hoitaisivat valtion asioita jatkossa vain ansiokkaimmat ihmiset yhdessä keisarin kanssa4. Selvää kuitenkin oli, että pitkään virkoihin pääsi vielä suhteiden perusteella, mutta jo Ming-kauden aikoina ylimmät virat olivat varattuina vain Jinshi-tason saavuttaneille3.

Ming-dynastian aikana testin suorittaneita oli kolmella tasolla: prefektuuri- (Shengyuan), provinssi- (Juren) ja metropolitaso, jonka suorittanut oli Gonshi. Testit avasivat tien valtion virkoihin ja aina erityisen keisarillisen tason (Jinshi) suorittaneista parhaat pääsivät keisarin neuvonantajiksi Hanlinakatemiaan3. Periaatteessa muutamin rajoituksin kuka vain sai osallistua testiin kykyjensä mukaan ja näin ollen järjestelmä antoikin mahdollisuuden luokkanousuun5,6, joka muuten aina 1800-luvulle asti feodaalijärjestelmään perustuneessa yhteiskunnassa oli merkittävä poikkeus7

Metropolitason kolmiosainen tentti alkoi 13 klassikon kuulustelulla, jossa kokelas sai fraasin jostakin valitusta kohtaa klassikkoja. Hänen tehtävänsä oli täydentää fraasi ja sitä koskeva kappale ulkomuistista niin, ettei yksikään merkki mennyt väärin. Se olisi ollut hylkäämisen peruste.

Tämän jälkeen suoritettiin esseet3. Erittäin standardoitua kahdeksan kappaleen menetelmää käyttäen tuli laatia noin 500-700 merkin essee, joka käsitteli annettua aihetta8.

Kuva 2: Taulukko metropolitason tenttikysymyksistä. Ensimmäisenä päivänä keskityttiin 13 klassikkoon ja niiden tuntemukseen Lähde: Elman BA. Civil examinations and meritocracy in late imperial China.3

Kukin osioista kesti kolme päivää ja kaksi yötä, joiden välissä oli päivä ja yö aikaa levätä3. Testialueen laitamille syntyikin nuorille miehille kaikenlaisia ”virkistyspalveluita9. Kokeet suoritettiin niin, että jokainen tenttijä istui omassa karsinassaan suorituksen ajan. Suurimmillaan jopa 20000 kokelaalle järjestetty koealue oli täysin suljettu ja jos sattui niin ikävästi, että kokelas menehtyi tentin aikana (esim. epidemiaan), hänet käärittiin mattoon ja heivattiin muurin ylitse. Omaisia ei päästetty alueelle missään tapauksessa. Ukkosmyrskyt, tulipalot tai mellakat eivät myöskään olleet tuntemattomia haasteita3.

Kuva 3: ”Tenttikarsina” Nanjingin keisarillisesta pääsykoehallista. Alueella oli yhteensä noin 20000 tällaista karsinaa. Kuvaaja: Jussi Vaahtikari 2018

Tentin jälkeen tekstit kopioitiin, jotta kalligrafista käsialaa ei pystytty jäljittämään ja tenttijä anonymisoitiin kokeen tarkastajilta. Kokelaat ja tarkastajat eivät myöskään saaneet olla missään tekemisissä ennen koetta tai muuten harrastaa vilunkia. Kuitenkin, kuten tenteissä aina, pyrittiin näissäkin kokeissa lunttaamaan sekä lahjomaan10. Tyypillinen paikka säilöä lunttilappuja oli esimerkiksi housun resori tai paperinpalat3. Kokeissa käytetyistä mielikuvituksellisista lunttilapuista on joitakin myös museoitu ja kokoelmista löytyykin sukkia, minikirjoja, nenäliinoja ja paitoja4,11.

Kuva 4: ”Lunttipaita” noin 1840-1905. Kuvalähde: Princeton University library East Asian Library – Rare Books JQ1512.Z13 E878
Kuva 5: Yksityiskohta lunttipaidasta. Kirjattuna on yhteensä 772 esseetä. Paidan alkuperäinen käyttötarkoitus on kiistanalainen. Kuvalähde: Princeton University library East Asian Library – Rare Books JQ1512.Z13 E878
Kuva 6: ”Lunttisukat”. Huomaa sukkien välissä oleva pieni kirjanen, jolla oli sama tarkoitus. (Sukat ovat esillä Nanjingin Imperial examination museossa. Kuvanlähde:  http://ktdtravel.net/gb/2015-2/china-june/nanjing)

Reputtaminenkin oli toki yleistä, vaikka uusintakertoja oli rajaton määrä. Ainoastaan 1-2% kokelaista läpäisi tentin ja korkeimman Jinshi-tason saavutti arviolta 1:3000 alimman Shengyuan-tason saavuttaneesta. Reputtaneet eivät tietenkään aina suhtautuneet asioihin tyynesti, sillä monet olivat satsanneet kokeisiin koko elämänsä. Esimerkiksi eräs neljättä kertaa reputtanut kokelas nimeltään Hong Xiuquan sai viimeisen kokeensa jälkeen näkyihin johtaneen hermoromahduksen, mikä monen sattuman, kostotoimen ja verilöylyn jälkeen johti siihen, että hän tuli perustaneeksi maailman tähän asti verisimmän (20-30 miljoonaa kuollutta) sisällissodan aikana (1850–1864) kapinallisen Taipingin taivaallisen kuningaskunnan. Sattuneesta syystä Xiuquanin valtakunnassa ei virkamiehille paljoa arvoa herunut12.

Kuva 7: Pu Songlingin aikalaiskuvaus kokeen luomista tunteista on varmasti sellainen, jonka moni nykyäänkin jakaa: ”When he first enters the examination compound and walks along, panting under his heavy load of luggage, he is just like a beggar. Next, while undergoing the personal body search and being scolded by the clerks and shouted at by the soldiers, he is just like a prisoner. When he finally enters his cell and, along with the other candidates, stretches his neck to peer out, he is just like the larva of a bee. When the examination is finished at last and he leaves, his mind in a haze and his legs tottering, he is just like a sick bird that has been released from a cage. While he is wondering when the results will be announced and waiting to learn whether he passed or failed, so nervous that he is startled even by the rustling of the trees and the grass and is unable to sit or stand still, his restlessness is like that of a monkey on a leash. When at last the results are announced and he has definitely failed, he loses his vitality like one dead, rolls over on his side, and lies there without moving, like a poisoned fly. Then, when he pulls himself together and stands up, he is provoked by every sight and sound, gradually flings away everything within his reach, and complains of the illiteracy of the examiners. When he calms down at last, he finds everything in the room broken. At this time he is like a pigeon smashing its own precious eggs. These are the seven transformations of a candidate.” — Pu Songling (1640-1715), who never passed the provincial examination13

Tultaessa Qing-dynastian lopulle alkoivat järjestelmän heikkoudet tulla myös esiin, vaikka kritiikkiä oli toki esiintynyt aina14. Tuolloin myös luovuttiin käytäntöön liittyvistä kysymyksistä (laki, lääketiede, yhteiskuntapolitiikka, astrologia, maantiede) ja esseet käsittelivät joko Kunfutsen oppeja tai yhteiskuntapolitiikan kysymyksiä. Seuraukset tulivat olemaan katastrofaaliset3. Virkamiehet kylläkin valittiin edelleen samalla tavalla, mutta itse tenttimateriaalia ei uudistettu moderniin aikaan. Tämä johti siihen, että hallinnossa työskenteli henkilöitä, joilla ei ollut mitään käsitystä esimerkiksi innovoinnista, uusista tieteistä tai teknologiasta ja näiden ymmärtäminen oli jätetty alemman portaan tehtäväksi4. Kiina alkoi jäädä jälkeen kehityksessä etenkin eurooppalaisille ja keisarikunnan rappeutuminen oli valitettavan väistämätöntä. Kiina ei pystynyt enää toimimaan modernissa maailmassa suurvaltana, joka lopulta 1905 johti pääsykoejärjestelmän lakkauttamiseen ja 1911 vallankumoukseen4. Koejärjestelmän saavutukset ovat kuitenkin kiistattomia. Nimittäin järjestelmän sivutuotteena kokeet kannustivat kautta maan keisarikunnan virkoihin haluavia opiskelemaan samalla tavalla, minkä johdosta valtavaan maahan saatiin myös istutettua yhtenäinen hallinto, joka kokonaisuudessaan perustui samoille periaatteille aina 1900-luvulle asti3.

Tieto koejärjestelmästä saavutti jesuiittamunkkien matkakertomuksien myötä 1600-luvulla myös Euroopan, joka eli valistusajan nousua15. Keisarillinen Kiina saikin huomiota ajan parhaiden filosofien parissa16,17,18 ja esimerkiksi luonnollisen lain filosofiaan löydettiin uutta puhtia19,20. Virkamieskunnan valikoiminen pantiin erityisesti merkille, koska Euroopassa meritokratia ei ollut erityisesti käytössä21 ja yliopistojen kokeet eivät olleet kirjallisia. Ajatus kuitenkin alkoi itää (mm. kirjalliset kokeet) ja ansioihin perustuva virkaan nimittämistä kokeiltiin aluksi Britannian Itä-Intian kauppakomppaniassa. Hyvien kokemuksien myötä koejärjestelmä otettiin käyttöön Britanniassa vuonna 1855. Myös Yhdysvalloissa käytiin asiasta keskusteluja ja malli sai kannatusta vuonna 1868 10  (huomaa myös yhtäläisyydet Bar exam -testiin). Vaikka Suomessa ei vastaavaa mallia virkamiesten valintaan löydy, olemme mekin kuitenkin nykyään tuohtuneita, jos virkamies ei olekaan pätevin – eikä sitä tule juuri ajatelleeksi, että periaate onkin alkujaan kiinalainen juttu.

***

Ehkä onnistuin helpottamaan pääsykoetuskaasi tai sitten en. Saattaa joka tapauksessa olla, että kaikkia neuvoja ei ehkä kannatakaan ottaa vastaan. Kuten vaikkapa tätä: “Liiallinen tieto lyhentää elämää – parempi olla hieman tyhmä, niin kuin sinä.” – erään myöhemmin erittäin hyvin menestyneen kokelaan Shang Yaunliun äiti 18913.

Kuva 8: Shang Yanliu 1875-1963 suoritti Jinshi-arvosanan vuonna 1904 ollen kolmas kaikista kokelaista.

Jussi Vaahtikari

Kirjoittaja on oikeustieteen ylioppilas Turun yliopistossa.

Lisämateriaalia:

Kahdeksanosaisen esseen Ba Gu Wen (八股文) kirjoittamisesta: Chinese Rhetoric and Writing – An Introduction for Language Teachers (Kirkpatrick & Xu)

Lisätietoa Kiinasta: Asia for educators ja erityisesti China & Europe What’s modern

Kiinalaista oikeustiedettä: HY:n Finnish China Law center tarjoaa oikeustieteen opetusta

Suhteellisen puolueetonta uutisointia Kiinasta/ Hongkongista: South China Morning Post

Lähteet:

1. Zhao Q. The influence of Confucianism on Chinese politics and foreign policy. Asian Education and Development Studies. 2018;7(4):321-328. doi: 10.1108/AEDS-03-2018-0057.

2. Confucius. The analects. Newburyport: Open Road Media; 2016.

3. Elman BA. Civil examinations and meritocracy in late imperial China. Cambridge, Massachusetts; Harvard University Press; 2013.

4. Ko K. A brief history of imperial examination and its influences. Society. 2017;54(3):272-278. doi: 10.1007/s12115-017-0134-9.

5. Jiang Q, Kung JK. Social mobility in pre-industrial China: Reconsidering the ’ladder of success’ hypothesis. SSRN Electronic Journal; doi: 10.2139/ssrn.3255796.

6. Ping-Ti Ho. The ladder of success in imperial China. New York: Columbia University Press; 1962. doi: 10.7312/ho–93690.

7. Jinfan Z. Ancient China’s legal tradition and legal thought. Social Sciences in China. 2013;34(2):134-151. doi: 10.1080/02529203.2013.787226.

8. Kirkpatrick A, Xu Z. Chinese rhetoric and writing: An introduction for language teachers. WAC Clearinghouse; 2012.

9. Zurndorfer HT. Prostitutes and courtesans in the Confucian moral universe of late Ming China (1550-1644). International Review of Social History. 2011;56(S19):197-216.: doi:10.1017/S0020859011000411.

10. Bodde D. Chinese ideas in the west. China & Europe 1500-2000 and Beyond: What is ”Modern”? Web-sivu. http://afe.easia.columbia.edu/chinawh/. päivitetty 2005. Käyty 19-05-2020.

11. unknown. Pulinsidun da xue cang ke ju kao shi zuo bi yi. Princeton University library East Asian Library – Rare Books JQ1512.Z13 E878 ed. Unknown: Unknown; 1905. https://catalog.princeton.edu/catalog/9027734#view Käyty 19-05-2020.

12. Taiping rebellion. In: EB editors, ed. Britannica academic; 2020. https://academic.eb.com/article/Taiping-Rebellion/70978. Käyty 19-05-2020.

13. ELMAN BA, Hayhoe R, Ross H. Civil service examinations. In: ZHA Q, ed. Education in china. 1st ed. Berkshire; 2013:52-57.

14. De Weerdt H. Changing minds through examinations: Examination critics in late imperial China. Journal of the American Oriental Society. 2006;126(3):367-377.

15. Intorcetta P, Herdtrich C, Rougemont Fd, Couplet P, Horthemels D, Cramoisy A. Confucius sinarum philosophus, sive, scientia sinensis latine exposita. Paris: Parisiis : Apud Danielem Horthemels; 1687. http://archive.org/details/confuciussinarum00conf_0. Käyty 19-05-2020..

16. Merkel RF, Hochstetter E. Leibniz und China. Berlin, Boston: De Gruyter; 2015 doi:10.1515/9783111444185.

17. Terrón Barbosa L. Images de la Chine dans l’oeuvre de Voltaire 2010. http://revistas.ucm.es/index.php/THEL/article/view/THEL1010110267A.

18. HANLEY RP. The ”wisdom of the state”: Adam Smith on China and Tartary. The American Political Science Review. 2014;108(2):371-382.

19. Rowbotham AH. The impact of Confucianism on seventeenth century Europe. The Far Eastern Quarterly. 1945;4(3):224-242. doi: 10.2307/2049514.

20. Needham J. Human laws and laws of nature in China and the West (II): Chinese civilization and the laws of nature. Journal of the History of Ideas. 1951;12(2):194-230. doi: 10.2307/2707515.

21. Davis WW. China, the Confucian ideal, and the European age of enlightenment. Journal of the History of Ideas. 1983;44(4):523-548. doi: 10.2307/2709213.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s